Minä & Lahti

Olen ollut Lahdessa 20 vuoden aikana niin monta kertaa, että siihen nähden on hämmästyttävää, kuinka vähän kaupunkia oikeasti tunnet. Yleensä olen vain kävellyt Harjukatua pitkin kohti Lahden symboleja, hyppyrimäkiä. Yleensä olen ollut töissä, yleensä kisoissa tai vähintäänkin palaverissa.

Tulin Lahteen ensimmäisen kerran 1997 Salpausselän kisoihin, tv:stä tuttuihin maisemiin. En muista reissusta muuta kuin sen fiiliksen, oli kivaa. Sen jälkeen olen ollut kisoissa lukemattomia kertoja. On ollut kesäkisoja, mutta enimmäkseen talvikisoja. Olen tepastellut hotellin ja Urheilukeskuksen väliä, Urheilukeskuksen ja hotellin väliä. Välillä olen suorastaan riehaantunut ja syönyt muualla kuin hotellilla. Hotelli sentään on vaihdellut, Seurahuone (Lahden paras hotelliaamiainen), Scandic, Cumulus, Musta Kissa, Omenahotelli, Kauppahuone Grand… Kävelyn kätevyys on muuten yksi iso plussa verrattuna vaikkapa aiempiin MM-kisakaupunkeihin. Lahteen on helppo tulla ja siellä on helppo liikkua. Sympaattista keskustaa pikkukujineen ei ole, mutta ei anneta sen haitata.

Kun mietin Salpausselän kisoja, muistan monilta vuosilta sen joseimuutaniinmennäänkatsomaaniltamäki-kulttuurin. Muistan ne poikaporukan riehakkaat ”Lahden oma jätkä hoiti homman himaan”-ilon huudot stadionilta poistuessa. Muistan sen tungoksen, kun lauantai-illan ensimmäinen aktiviteetti on nautittu ja seuraavaksi siirrytään jatkamaan mukavaa iltaa kaupungille. Muistan ne Virpin (tuolloin Kuitunen, nykyään Sarasvuo) nimmarikortteja odottaneet ja jonottaneet junnut. Välillä oikein huvittaa, minkälaisia yksityiskohtia sitä muistaakaan. Tilanteista, ihmisistä, tunnelmasta.

Salpausselän kisojen tunnelma on parhaimmillaan yhtä kaukana Lahden arkisesta kaupunkikuvasta kuin Kahvila Oskari on ympäristöstään. KahvilaOskari on yksi uusista löydöistäni Lahdessa sen jälkeen, kun päätin, että kaupunkia täytyy ruveta tutkimaan paremmin. Kahvila Oskarin seinillä on Lahden historiasta kertovia tauluja, joista olen lueskellut hauskoja yksityiskohtia samalla, kun olen syönyt taivaallista mustaherukka-vanilja-raakakakkua, korvapuustia tai jotain muuta herkkua teen tai kahvin kera. Vahva suositus. Miljöö, palvelu, tuotteet ja hinta-laatu kohdillaan. Miksi en ole tuotakaan bongannut aiemmin?

Päätökseni jälkeen olen muun muassa osallistunut keväiselle kaupunkikierrokselle nimeltä Uusi-Lahti juoksu, joka oli muuten silmiä avaavaa: oi miten kaunista täällä onkaan, kun ankeasta harmaasta keskustasta poistuu vaikkapa satama-alueelle (jossa myös on kiva kahvila Kahvila Kariranta – samantyylistä tunnelmaa kuin Oskarissa). Viime kesänä totesin myös, että Enonsaari tarjosi aika mykistävät auringonlaskut.

Niitä täytyy käydä vielä uudestaankin katsomassa, kuten Lahtea muutenkin. Seuraavaksi kuitenkin tepastelen taas kerran Harjukatua Urheilukeskukseen ja käyn palatessani Kahvila Oskarissa. Sitä ennen olen nauttinut MM-kisoista metsäkatsomossa, uusia elämyksiä ja virkistävää vaihtelua.

Tule sinäkin!