Hotellivinkki Jyväskylään: laatua hymyillen Versossa

Majoituslahjakortti Hotelli Versoon luki paperissa. Siis mihin? Google esiin ja paikantamaan hotellia kaupungissa, jossa sentään olen opiskellut ja viime vuosina säännöllisen epäsäännöllisesti käynyt. Löytyihän se, Jyväskylän ytimestä, Kauppakadulta. Nettisivutkin olivat enemmän edukseen kuin monella toimijalla: selkeät, informatiiviset, mutkattoman tyylikkäät. Ilman pipertelyä, ilman hifistelyä. Jaa, tämähän näyttää tosi kivalta, taidan käyttää tämän lahjakortin itse. Jyväskylään siis.

Lahjakortilla majoitusvarausta sähköpostitse tehneenä ensimmäinen iloinen yllätys tuli jo varausvaiheessa. En ole varmaan mihinkään koskaan ikinä saanut vastauksia niin nopeasti kuin Versosta sain. Vaikka siellä olisi ollut vuoden tylsin/hiljaisin päivä tuolloin, arvostan sitä silti. Arvostan myös sitä, että vastattiin asiakkaan kysymykseen suoraan.

No, miten siellä sitten meni?

Kun astuin Versoon sisään, sisäänkirjautuminen sujui juuri niin kuin se ideaalitilanteessa sujuu: matkaväsynyttä vierasta on vastassa iloisen reipas palvelu, joka ei kuitenkaan hyökkää päälle vaan on sellaista suomalaista kohteliaisuutta ja ystävällisyyttä aidosti. Hotellin palveluista ja aikatauluista kerrottiin niin ystävällisesti, että olin jo siinä vaiheessa varma viihtymisestäni.

Huone oli tilava, asiallisen tummasävyisesti sisustettu ja sisälsi vedenkeitintä, teetä ja kahvia myöten kaikki vastaavista huoneista löytyvät mukavuudet. Perushyvä. Oli kylpyamme, oli pieni puteleita Ritualsin tuotteita. Huone olisi ollut lähes täydellinen, jos ikkunasta olisi näkynyt järvimaisema tai edes kaunis kaupunkimaisema. Nyt siitä näkyi ankeahkoa rakennusten väliä. Iso plussa oli, että niin usein hotelleissa tuntemaani vetoa ei tässä tarvinnut kokea. Lämpötila oli joka suuntaan kohdillaan. Huone ja hotelli osoittautui myös erittäin rauhalliseksi ja nukuin kunnon patjan sängyssä oikein hyvin.

Huonehintaan kuuluva iltapala kävi päivällisestä

Huonehintaan kuuluva iltapala oli minulle tarkoittanut urheilijoiden mysli-leipä-rahka-linjaa. Versossa Superior-huoneluokan huoneisiin kuuluu maanantaista torstaihin lämmin iltapala, jonka menin uteliaana testaamaan. Vierailupäivänäni vaihtoehtoina olivat katkarapusalaatti ja kalkkunapasta, joista ensimmäinen karsiutui pois allergiasyistä. Avokeittiössä valmistettavaa annosta ennen kiikutettiin pöytään salaatti ja tuore sämpylä. Olisin pärjännyt jo sillä. Yhtä nopeasti perään tullut kalkkunapasta oli niin kaunis annos, että siitä oli syytäkin ottaa kuva. Se oli vähintään yhtä hyvä kuin kauniskin, vaikken ihan kaikkea edes jaksanut syödä. Jos jotain saisi toivoa, kolmantena iltapalavaihtoehtona samalla lailla tilauksesta tehtävä smoothie ja leipävalikoima olisi ollut kiva. Nyt pasta toimi minulle samalla päivällisenä.

  

Hyvin nukutun yön jälkeen oli aamu ja aamupala-aika (kiitos tällekin hotellille, että aamiainen alkaa jo 6.30). Jo nettisivuilla surffatessa ihmettelin, miksi joku paikka korostaa suomalaista aamiaista ja käyttää instassaan tägejä #finnishbreakfast #gourmetbreakfast. Hetken silmät ymmyrkäisinä tilassa pyörittyäni totean, että on siitä syytäkin korostaa. En edes muista, milloin olen juonut aamiaisella mitään mehua. Nyt Jakokosken mansikka-mustaherukkamehu ja Ahvenanmaan omenatuoremehu päätyivät kumpikin laseihini, kun en osannut valita. 

Vadelmia! Mustikoita! Mansikoita! Turkkilaista jugurttia! Kauhoin marjoja kippoon kuin en olisi ikinä nähnyt suomalaisia marjoja. En niitä hotellin aamiaisella juuri olekaan nähnyt. Turkkilainen jugurtti kuorrutti marja-annokseni mainiosti. Yön yli haudutettu ohrapuuro oli aamiaispuuroni, jälkiruoaksi olisi ollut muun muassa juustoleipää lakkahillolla – en vaan yksinkertaisesti jaksanut syödä. Moni muukin herkku, kuten kehuttu ja korostettu oma leipätarjonta jäi ensi kertaan. Aamiainen oli juuri sellainen mistä pidän: laadukkaita tuotteita, mieluummin laatua kuin määrää (vaikka oli sitä määrääkin). Olen aamiaisihminen ja Versossa olin onnellinen aamiaisihminen. Iso plussa siitä, että kaikissa oli tuotekohtaiset laput. Ei tarvinnut kipittää kysymään, onko joku laktoositonta tai mitä tuossa mehussa on tai mistä nuo marjat tulevat. Aamiais- ja iltapalatila ei ole iso, mutta se on viihtyisä. Ruuhkan tuntua ei tullut missään kohtaa.

Tämä oli poikkeuksellinen hotelli myös siinä, että henkilökuntaa tuli pelkästään hymyillen ja enimmäkseen tervehtien vastaan joka paikassa. En toisaalta ihmettele. Jos olisin alalla, kyllä minuakin hymyilyttäisi olla tuollaisessa paikassa töissä…

Oletko käynyt Versossa?